Sivut

maanantai 3. helmikuuta 2014

Talven viimeinen päivä

Tässäpä rakkaan naapurustoni meininkejä päiväkävelyltäni. Asun Meguron ja Shibuyan rajalla kiviaitojen ja mummojen ja kukkapurkkien keskellä. Shibuyan asemalle pääsee junalla muutamassa minuutissa, mutta käyn siellä harvemmin kuin kerran kuussa koska tykkään enemmän mummoista ja kukkapurkeista. :D



Komaban Law & Order. Paloautokin oli paikalla. Etupenkillä istuskeli palomies lukemassa lehteä.



Kukka minulta sinulle.



Oon semi-ylpeä tästä kuvasta koska paalussa lukee että koulutie, varo leikkiviä lapsia. :D



Tuli kävelyn lomassa hankittua tällanenkin. Abokadobaagaa omg.



Mun pitäis laittaa kirjallisuusessee tulille, mutta kun tää uusin kirjahankintani ("Japanin kielen historia kanji-merkkien kautta katsottuna") on kivampi ajanviete. D: Lukuvinkkini kaikille kanjeista ja nippelitiedolla briljeeraamisesta kiinnostuneille!

Tänään on talven viimeinen päivä setsubun (節分)! Tapoihin kuuluu ajaa pois talven pahat demonit (鬼, oni) heittelemällä papuja shintotemppelissä. Meno muistuttaa vähän penkkareita: papit paiskoo papuja kohti taivaita kurkottavien kansalaisten päälle ja demoniasuihin sonnustautuneet henkilöt jorailee väkijoukossa. Tohinoihin kuuluu myös slogan fuku wa uchi, oni wa soto (onni sisään, demonit ulos). Kansaista on Seven eleven -kauppaketjun markkinoinnin ansiosta levinnyt tapa syödä hyvän onnen tuomiseksi nokka kohti sen vuoden hyvää ilmansuuntaa (tänä vuonna se on koillinen) pitkä sushi-pötkylä, jonka sisus on värikoodattu niin että se miellyttää seitsemää hyvän onnen jumalaa. Kansaissa tällä pötkylällä on ollut kaikenlaisia nimityksiä, mutta nykyään se tunnetaan Seven elevenin antamalla nimellä ehoumaki (恵方巻き). Erään teorian mukaan koko tavan kehittivät alkujaan oosakalaiset kauppiaat, jotka halusivat boostata myyntiään. Musta tää ilmentää hyvin japanilaista perusluonnetta; ei niin väliä, mikä on juhlinnan taustalla, pääasia että juhlitaan. :D