Oon käynyt koulua! Lukukauden pari ekaa viikkoa on täällä varattu eri kurssien orientaatioluennoilla käymiseen ilman sitovaa ilmoittautumista. Kuun lopussa kurssit pitää rekisteröidä, minkä jälkeen niihin ei voi enää tehdä minkäänlaisia muutoksia. Paitsi drop-outata, mistä pitää siitäkin erikseen informoida toisin ku kotipuolessa. Ehkä mäkin olisin saanut sen sosiologian klassisen perinteen vähän aikaisemmin tentittyä, jos joka kerta tentin feidatessani olis pitänyt nöyränä viestitellä Gronowin Jukalle että en taaskaan tule tenttimään sitä kirjoittamaasi tekelettä. :D (Suoriuduin karseasta tentistä vasta kolme vuotta ekan ilmoittautumiseni jälkeen kun tentaattorina ei enää ollut kukaan tekeleen kirjoittajista...........) Se on muuten sellanen juttu, että en ole ryhmäpaineessa sortunut tupakkaan enkä huumeisiin, mutta sosiologiaan kyllä. Toveripiirissäni kaikki sitä kännis&läpäl opiskeltiin ja toistemme paskalle menestykselle lollailtiin. Nuori, jos olet tovereidesi kanssa perjantaijuomaa nauttimassa ja he ovat kaikki saaneet sosiologian johdantokurssista ykkösen, se ei tarkoita, että sinunkin pitäisi ok!!!!! Ajattele tulevaisuuttasi ja lopeta sosiologialla pelleily!!!
Mut niin. Ne mun kurssit. Tänään vähän mokasin, halusin mennä tsekkaamaan menon yhdellä kirjallisuuden kurssilla mutta olin merkinnyt alkamisajan väärin ja paikalla oli joku ihan toinen kurssi käynnissä. Sentään tajusin tilanteen vähän aikaisemmin kuin joskus menneisyydessäni, kun luulin olevani pääaineeni luennolla aina siihen saakka kunnes luennoitsija sanoi että soittaa nyt musiikkinäytteitä. Ehkä uskaltaudun tälle kirjallisuuden kurssille ens viikolla, ehkä en. Joka tapauksessa nämä kolme kurssia ainakin rekisteröin:
Mongoli (モンゴル語)
:------------------------------D Aloitin mongolin opinnot. Tykkään kielten opiskelusta, joten tää on hauskaa puuhaa. Yks Itä-Aasian tutkimuksen kivoista puolista on, että voin vapaasti liekehtiä Mongoliasta oppiaineeni varjolla. Oppikirjasta on painos loppu ja sanakirjakin on tällä hetkellä loppuunmyyty, mut aion silti ainakin jotain osata mongoliksi kesään mennessä haastella! Mongoli ja japani ei oo sukulaiskieliä, mutta aasialaisina kielinä niissä on paljon samanlaisia ajatusmalleja, eikä mongolin opiskelu japanin kautta oo niin hullun hommaa ku luulis. Kuulemma tätä kurssia on ennen opettanut tyyppi, joka kaveeraa mongolialaisten sumopainioiden kanssa ja on laittanut opiskelijat soittelemaan sumopainijoille mongoliksi kesken tunnin, mutta nykyisellä opettajalla ei oo samanlaisia kontakteja. :D Oli o-sumoo-saneja tai ei, motivaationi on huipussaan! Varsinkin kun opettajan mukaan tuhannen sanan sanavarasto riittää mongolissa pitkälle! Lausuminen on aika tuskaista vielä, mutta mulla on ihan ookoo sävelkorva niin ehkä senkin joskus edes kohtuullisesti opin.
Asiallista musisointia Mongoliasta:
Tekstilingvistiikan seminaari V: Käännöstiede (言語態分析演習V: 翻訳論)
Kurssilla analysoimme valitsemiamme käännöksiä. Puolen tunnin esitelmiä/alustuksia tulee vähintään kaks mieheen ja pieni jännityksen hikipisara kihosi jo naamaani. Onneksi kurssilla on lisäkseni yksi korealainen jakamassa ulkomaalaiskuumotuksen. Käännöstieteessä mulla sentään on aikaisempia opintoja, joten en oo teorian osalta ihan tuntemattomilla vesillä vaikka veneeni onkin aika paatti muiden ohjusaluksiin verrattuna. Esitelmien lisäksi suoritukseen kuuluu essee.
Alue- ja kulttuurintutkimuksen erikoisseminaari I: Varhaismoderni teatteri (超域文化科学特殊演習I: 近世の演劇)
Kurssilla olis ilmeisesti tarkoitus lukea ja katsella Edo-kauden (1600-1868) kabuki- ja bunraku-näytelmiä ja niistä jotain oppia. Eka tunti oli jo viime viikolla, mutta se loppui ennen kuin ehti alkaakaan kun opettaja porhalsi paikalle ja sanoi nyt on menoa, tavataan ensi viikolla. Luokassa oli lisäkseni yksi henkilö, toivottavasti hän tulee paikalle tälläkin viikolla koska kahdenkeskinen aika sensein kanssa seminaariluokassa ei oo se mitä haluan elämältä. 8-----) Suoritukseen kuuluu essee.
+ tieteellisen kirjottamisen lisäkurssi, mikäli vielä huomenna huvittaa mennä sille.
Kolme kurssia! Ei ehkä kuulosta paljolta, mutta on silti työmäärältään melko suuri kun maisterikurssit on täällä pelkkää alustusta ja esitelmää esitelmän perään ja mulla on riesanani lisäksi tää kielipuolisuus. Japaninkieliset esseetkin on mulle aikamoinen projekti, enkä haluais niitä kovin montaa lukukauden loppuun kasata. Siks vielä vähän mietinkin, otanko kirjallisuuskurssin ja sitä mukaa romaanit ja niiden deadlinet stressini aiheeksi vai pidänkö ne mieluummin pakokeinona stressistä. Mulla on maisteri gradujuttuja ja hikistä Japanin politiikan kirjatenttiä lukuunottamatta aika lailla kasassa, enkä nosta tällä hetkellä opintotukeakaan, joten Kelakaan ei oo opintopisteiden perään kärkkymässä. Sikäli oon siis in a good place ja voin keskittyä vapaamuotoiseen japanin opiskeluun ja sisäiseen sivistykseen ilman pakkoa suorittaa mahdollisimman monta kurssia.
Lopuksi kukkaisa kuvaspam. Kaipailen Tokiossa vuodenaikojen ja säätilojen mukaan ulkomuotoaan muuttavia vuoria, jotka Yamagatassa piristi jokaista kadunpätkää, mutta niiden puuttuessa nää kaikenkirjavat kukat purkissa ja puussa piristää nekin mukavasti. Tykkään Japanissa siitä, että kaiken sekamelskan keskellä vastaan voi ihan hyvin tulla söpösti aseteltuja orvokkeja purkissa. Asuin viime kevään Kontulassa, ja siellä random Ullan ruukkukasvit tienposkessa pysyis pystyssä ehkä päivän. Kontulassa on mielestäni meininkiä ja voisin asua siellä uudemmankin kerran, mutta se on silti myönnettävä, että Suomessa aggressioita puretaan enemmän ympäristöön kuin täällä.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti