Sivut

tiistai 8. marraskuuta 2016

Kakera

Koska olen liian laiska kirjoittaakseni kunnon postausta eikä tästä ole oikein matkablogiksenikaan kun matkailun sijaan käyn Miyagissa toisessa kotonani, jaan kanssanne elokuun satunnaiset sekunnit kuvan muodossa.

Montako kertaa Marumatsussa voi käydä ennen kuin se on ongelma. Asking for a friend.

Jokapäiväisen aamuriisini kylkeen kuuluu ponzussa paistettu kananmuna-komatsuna-mössö. Jos jääkaapissa ei ole komatsunaa (suomeksi vihannessinappi), koen ahdistusta. Komatsunasta ja uppopaistetusta tofusta (abura-age) tulee muuten superhyvä nibitashi. <3____<3

In Japan they have this thing called tachiyomi.

Mormonilähetyssaarnaajat Japanissa ovat aina hämmentävä näky.

Se on riisinkuorimiskoppi.

Minulla oli karsea natsubate, muutuin vitivalkoiseksi ja luulin menehtyväni.

Marumatsu ei ole Japanin ainoa ravintola vaikka elämäni perusteella niin voisi luulla.

Kävin tässä aina iltakävelyllä. Buddhalaisen alttarin vieressä oli juoma-automaatti ja juoma-automaatin vieressä joka ilta sama Jehovan todistaja jakamassa lehtisiä maailmanlopusta.

Esillepano 5/5. Ulosteelta näyttävä löllykkä on misossa paistettu munakoiso, värikäs asia on etikalla maustettu tofu-itu-kurkku-porkkana-asia. Aterialle tuli hintaa alle 2 euroa koska vihannekset on okaasanin puutarhasta ja tofu ja idut Japanissa puoli-ilmaisia.

Cute.

Pingis oli kuuma laji olympialaisissa.

Kurazushissa oli uutuutena riisi-curryleipä ja riisikokis, joka oli loppu aina kun yritettiin sitä tilata.


Jokaisen kesän seura ja jokaisen kesän maisema.

Paita oli liian suuri, muuten olisin ostanut koska tämä on aatokseni 24/7.

Kävin kirjakaupan yläkerrassa syömässä pizzan.

Kohti Ishinomakia.

Kaikki Japanin lempitoverit samassa kuvassa.

Ishinomakin talon ympärillä kasvaa niin paljon bambua että toisinaan ohikulkijatkin käyvät sitä itselleen pyytämässä.

Cute & fun times.

Mainitsinko jo että kesä oli tuskaisen kuuma.

Einesonigirikin oli nähtävästi mielestäni kuvan arvoinen. Lempimakuni on juurikin tämä umeboshi eli hapan japaninaprikoosi.

Aamukuudelta uskollisesti bentou-puuhissa ahersin.

Random riisit.

Voitettiin pitkästä aikaa Kurazushin arvonnassa, mutta harmiseni just silloin käynnissä sattui olemaan joku One Piece -kampanja ja sushikrääsän sijaan palkintona oli ruma One Piece -pinssi. Heittelimme pinssillä toisiamme viimeisenä aamuna vähän ennen lähtöäni ja sitten se meni roskiin.

Voisin mennä jonnekin ruokien missikisoihin näillä kokkauksillani.

Keittiön virkaa toimitti sängyn portaat.

Japanissa on mahdollista päästä ruokakuluissa melko halvalla kunhan pidättäytyy lihasta ja länkkärisapuskoista. Tämänkin menyyn hinta oli ehkä 5 euroa, ja siitäkin voi vähentää vähäsen kun konnyaku ja sienet oli edellisen päivän ylijäämää.

Kävin kävelyllä katselemassa taifuunin jälkeensä jättämää taivasta. Ja joo, naapurillamme oli traktori.

Tämä talo oli arkkitehtuurisessa karseudessaan melko koominen, mutta en viitsi sitä liikaa pilkata kun elämäni käänteet tuntien ensi vuonna tyyliin asun siinä. Seinässä luki 入居者募集中, haetaan asukkaita.

Neonvalojen, pilvenpiirtäjien ja alkkariautomaattien huumaa paikassa Touhoku-chihou, Miyagi-ken, Tagajou-shi.

Tällä pellolla viljellään Miyagin Hitomebore-riisilajiketta (hitomebore = rakkautta ensisilmäyksellä) sekä mainostetaan Japanin kommunistista puoluetta. Nykyinen pääministeripuolue LDP on Miyagissa melko heikoilla hangilla.

Keittiömme koko komeudessaan. Tiskatessa raivo oli välillä samaa luokkaa kuin kersana kun yritimme toverini kanssa yhtä aikaa liikutella eläimiä nukkekodissani.

Gooya chanpuruu. <3____<3 En piittaa possusta enkä varsinkaan niistä läskilirvuista joita Japanissa possuna myydään, joten tein Okinawan soul foodista lihansyöjäpoikaystävän iloksi tällaisen kanaversion. Gooyasta saa muuten kaiken kitkeryyden pois kun pyörittelee satsin perunajauhossa ja kiehauttaa pikaisesti.

Norjalaisista televisio-ohjelmista ja arabian oppikirjoista huolimatta kaipuu Japaniin elää ja voi hyvin, vaikka viimeksi poikaystäväni kanssa keskustellessani asumuksensa sisälämpötila oli 3 astetta.

2 kommenttia :

  1. Meillä on noita samoja lähetyssaarnaajia Koreassa ja kuinka hassua että ne näyttää täällä aivan täsmälleen samalta! Toiset väittää että kaikki aasialaiset näyttää samalta, mutta niin näyttäis mormonilähetyssaarnaajatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tuntuu että ne näyttää samalta vuosikymmenestä toiseen. :D Ihmeellisellä tarmolla ne jaksaa sanomaansa Japanissa levittää kun ottaa huomioon, kuinka etäinen konsepti teistinen uskonto useimmille japanilaisille on.

      Poista